Gigantissa maksoi 49 euroa. Levy toimii ihan hyvin. Mukana tuli kaikenlaisia ohjelmia mitkä poistin heti tilaa viemästä.
Nyt ostin lacien levyn jossa on sisäänrakennettu usb-johto niin tuntuu hölmöltä tuossa roikottaa johtoa mukana. Muutenkin wd:n levy on selvästi painavampi kuin lacie. Toisaalta wd taitaa olla merkkinä laadukkaampi ja luotettavampi. Nyt alkaa jo olla vähän pieni tuo 160 gigan levy.
Hyvänä puolena wd-levystä voisi mainita sen että se oli formatoitu fat32 formaattiin joten sen pitäisi toimia vaikka jossain kansalaisboksi kombotallentimessa tai vastaavissa laitteissa. WD:n sivuilta saa ladattua ohjelman millä pystyy formatoimaan levyn fat32 muotoon jos sen on muuttanut ntfs:ksi. Lacien levy oli oletuksena ntfs formaatissa eikä windows antanut valita muita vaihtoehtoja. Yritin tuolla wd:n ohjelmalla formatoida mutta se ei antanut formatoida mitään muita kuin wd:n levyn.
Tässä taitaa olla vielä sisällä perinteinen pata-liitäntäinen levy joten sen pitäisi kai käydä vanhempiin läppäreihin. En vaan tiedä miten tuon saisi purettua niin että levyn saa ehjänä ulos. Aika tiiviisti on koteloitu.
Käyttäjän 'Tertzi82' kirjoittamat arviot
OutRun 2006 ei ihan vastannut sitä mitä odotin. Olin pelannut alkuperäistä OutRunia aikoinaan paljon Commodore 64:llä ja kuvittelin tämän uuden OutRunin olevan ajotuntumaltaan jotain ihan uutta ja kaukana vanhasta kuusnepapelistä. Yllätys olikin että peli ei ajotuntumaltaan poikennut mitenkään alkuperäisestä 80-luvulla tehdystä pelistä, ainoastaan grafiikat oli päivitetty uudempiin ja ehkä ratavaihtoehtoja oli tullut enemmän. En nyt oikein tiedä pitäisikö tämä peli arvostella retropelinä. Sellaisena se on erittäin uskollinen alkuperäiselle, jopa siinä määrin että peliä on helpompi pelata ristiohjaimella kuin analogiohjaimella. Vanhaa OutRunia paljon pelanneena OutRun 2006 oli tutun tuntuinen ja ihan kiva sitä on pelata koska pidin alkuperäisestäkin. Vähän vain tuntuu yllättävältä vanhan pelin kierrättäminen kun olisin kuvitellut että 20 vuodessa olisi ollut aikaa kehitellä kokonaan uusi pelituntuma.
Need for Speed peleistä joita tähän asti olen kokeillut olen pitänyt eniten Undergroundista. Ehkä syynä siihen on että tässä ei ole ollenkaan poliisitakaa-ajoja vaan pelin pääpaino on normaalissa kilpa-ajossa.
Grafiikka on ps2 peliksi oikein hyvää, laajakuvatuen puuttuminen hieman harmitti aluksi mutta eipä tuo paljoa pelaamista haitannut. Muutamissa kohdissa peli vähän tahmaa, mikä on ymmärrettävää, ihme että vanhasta pleikkarista oli näinkin hyvää grafiikkaa saatu puristettua.
Auton virittely olisi ollut kiva lisä jos se ei olisi ollut pakollista lähes jokaisen voiton jälkeen, nyt meni turhan paljon aikaa etsiessä mitkä osat on pakko päivittää että pärjää seuraavassa radassa. Vapaampi auton koristelu on ihan kiva juttu jos siitä tykkää.
Radoissa on mukavasti vaihtelua, niin ettei tarvitse tyytyä vain yhden radan ajamiseen kahteen suuntaan vaan samasta radasta avautuu useampia reittimuunnelmia pelin kuluessa. Radoissa on monia oikoteitä joita tilanteen mukaan joko kannattaa käyttää tai sitten ei. Driftaus ja kiihdytyskisat on ihan mukavaa vaihtelua.
Miinusta annan ajoittain ärsyttävistä musiikeista, peliä tulikin pelattua enimmäkseen ilman ääniä.
Ajaminen ei Need for Speed peleissä tunnu olevan kovin realistista. Ihan koko aikaa ei sentään tarvinnut ajaa kaasu pohjassa vaan mutkissa täytyi vähän hidastaa, mutta seiniä päin voi ajella aika vapaasti. Toisaalta pelaaminen padilla on tästä syystä rentoa ja viihdyttävää. Peli on aika helppo vaikka uramoodissa tekemistä riittää kuitenkin niin että pelin ääressä menee useampi ilta mukavasti.
Halpa ja hyvä peruspuhelin. Toiminta-aikaa riittää omassa käytössäni noin 8 päiväksi eli riittää kun kerran viikossa lataa. Kameraa ja musiikkisoitinta tässä ei ole mutta muuten löytyy kaikki tarpeelliset toiminnot mm. kalenteri, mms-viestit, tehtävälista, puhemuistio...
Näyttö on koostaan huolimatta tarkka ja selkeä eikä tunnu ollenkaan liian pieneltä. Näppäimistö on hyvä. Puhelinta on mustan lisäksi valkoisena.
Soittoääniä on ne perusmelodiat mitä puhelimessa on valmiina, samoin muutama taustakuva ja tekstiviestiääni. Tietokoneeseen liitettävyydestä en tiedä, ehkä onnistuu usb-datakaapelin kautta. Muistia puhelimessa on vain 2 megatavua joten kovin paljon ääniä ja kuvia ei varmastikaan mahdu.
Puhelimena toimii mainiosti ja on yllättävän hyvä vaikka maksoi vain kympin. Uudempia malleja saa 25 eurolla halvimmillaan. Jos ei ole tarvetta käyttää kännykkää juuri muuhun kuin soittamiseen ja tekstiviestien kirjoittamiseen niin tämä toimii siinä käytössä mainiosti eikä tarvitse ladata yhtä usein kuin 3G-älypuhelimia.
SonyEricsson T300 oli minulla käytössä 6 vuotta ja se osoittautui todella kestäväksi peruspuhelimeksi.
Pari kertaa olen puhelimen purkanut ja putsannut sisältä roskat pois kun on joku näppäin jumittanut, mutta sen jälkeen toimi taas pitkään hyvin.
Akku kesti uutena todella pitkään. Valmiusaikaa oli lähemmäs kaksi viikkoa eli enemmän kuin missään kännykässä olin nähnyt ja jos muutaman puhelun soitti viikon aikana niin silti riitti kun latasi kerran viikossa.
Tämä puhelin on todella tehty kestämään käyttöä vaikka ei ollutkaan mikään kallis kumikuorimalli.
Puhelimen mukana tuli erillinen kamera joka liitettiin kiinni puhelimeen. Kuvanlaatu ei ollut kehuttava. Kameralla jaksoin hetken aikaa leikkiä mutta jäi käyttämättä ja heitin sen roskikseen.
Näyttö ei sopinut ollenkaan kuvien katselemiseen värien vähyyden takia, puhelimessa oli monia toimintoja kuten wap, gprs, mms, infapuna mitkä kuitenkin jäivät käyttämättä. Puhelimen muisti ei riittänyt kuvien tai mms-viestien tallentamiseen eikä wap-selain näyttänyt tavallisia nettisivuja. Peruspuhelimena toimi kuitenkin ihan hyvin.
120 euroa maksoin tästä ja hyvä digiboksi on ollut. Ensin vähän epäilin ostaa kun sain keskustelufoorumeilta sen käsityksen että Topfield on vaikea käyttää ja siihen on pakko asentaa jotain lisäohjelmia että sen saa toimimaan. Tähän malliin ei saa niitä TAP-ohjelmia, mutta ei ole tarvinnutkaan. Laite toimii erinomaisesti ilmankin ja on todella helppokäyttöinen. En ole kaivannut usb-liitäntää joka olisi 5100 mallissa.
Melkein kaikki tallennukset on onnistunut. Kaukosäädin on hassun muotoinen, mutta todella hyvä kun siihen tottuu. Ajastaminen on helppoa ja ajastuslistaan mahtuu vaikka kuinka monta ohjelmaa. Tuplaviritin on hyvä kun voi ajastaa kaksi samaan aikaan tulevaa ohjelmaa ja samalla voi katsoa vanhoja tallenteita. Kanavanvaihto on nopea. Katselua voi jatkaa myöhemmin siitä mihin jäi. Pikkukuvassa voi katsoa toista kanavaa. Mainoskatkot voi hyppiä yli keltaisella nappulalla. Levytilaa on normaalikäyttöön riittävästi.
Pari kertaa olen saanut boksin kaatumaan kun on ollut tallennus menossa ja olen katsonut pikakelauksella aikaisemmin tallennettua. Päivitin boksin topfield.fi sivujen ohjeiden mukaan nollamodeemikaapelilla. Pieniä parannuksia tuli boksiin vaikka toimi ihan hyvin jo ennen päivitystäkin.
Tekstitv on ainoa mistä en tykkää. Muuten olen ollut todella tyytyväinen tähän boksiin.
Finnsatin digiboksi toimi hyvin sen vuoden ajan mitä tarvitsin ennenkuin ostin tallentavan. Kaikki toimi ongelmitta, tekstit näkyi hyvin ja muutenkin oli tosi mukava ja helppo käyttää. Kaukosäädin on pitkänmallinen, mutta nappuloihin osuu hyvin vaikka pimeässä. EPG osasi näyttää ohjelmatiedot listana aikajananäkymän lisäksi.
Ainoa miinus on että pari kertaa tuon vuoden aikana käynnistäessä tuli ilmoitus että laite on löytänyt uusia kanavia, lisätäänkö kanavaluetteloon. En löytänyt asetuksista kohtaa mistä tuon ilmoituksen saisi pois. Tuo piti kuitata jollakin värinäppäimistä.
Muuten tämä on hyvä ja helppokäyttöinen boksi ja sopii hyvin vaikkapa vanhuksille.
Ostin ps2:n vasta 2009. En ollut koskaan aikaisemmin pelannut ps2:lla. Vanhaa playstationia olin kokeillut jonkun kerran. Itselläni oli aikaisemmin snes ja pc:n myötä konsolipelaaminen jäi 10 vuodeksi kokonaan. Varmasti asiaan vaikutti myös se että pidin konsoleita lapsellisena, mutta enää en välitä siitä.
PC-pelien kanssa oli aina ongelmia saada niitä toimimaan ja enää en ole pc:llä jaksanut säätää pelien kanssa. Nyt teki mieli pelata jotain pitkästä aikaa ja ostin huutonetistä käytetyn pleikkarin. Pelejä saa mukavasti noin 5 eurolla ja pelivalikoimaa riittää. Onhan konekin ollut kohta kymmenen vuotta markkinoilla.
Aikaisemmin olin Nintendon miehiä ja vastustin playstationia, koska se oli käsittääkseni sonyn versio super nintendon cd-asemasta, josta siis alunperin piti tulla nintendon lisälaite mutta sony tekikin kilpailevan konsolin. Mm. sonyn ohjaimet on tehty melkolailla snes ohjainten pohjalta.
Minulla ei ollut suuria odotuksia ps2 suhteen, onhan se jo vanha kone. PS2 grafiikka yllätti positiivisesti. Aluksi kuva näytti suttuiselta, mutta kun ostin komponenttikaapelin niin kuva terävöityi huomattavasti. Kuvanlaatu on suurinpiirtein samaa tasoa kuin vuosituhannen vaihteen pc-peleissä 640x480 resoluutiolla pelatessa.
Latausajat eivät harmittavasti olleet lyhentyneet yhtään sitten ps1 ajoista ja ohjain oli edelleen sama vanha kapula, johon olisin toivonut parannusta.
Peleistä löytyi ihan hyviä helmiä ja klassikoita. Eräs syy miksi halusin ps2:n oli se, että ensin harkitsin ps3:n ostamista, mutta se oli vielä aika kallis ja huomasin että monet ps3 pelit olivat vanhojen ps2 pelien jatko-osia ja vain vähän oli uusia peli-ideoita toisinkuin vaikkapa wiillä.
PS2-pelit ovat osoittautuneet ihan viihdyttäviksi ja niiden parissa aika kuluu mukavasti. En enää yhtään ihmettele miksi ps2 oli takavuosina pikkupoikien suosikkilelu :-)
Toisaalta hieman harmittaa, että onko nyt tämän koneen aika jo ohitse ja nyt jokaisen iskän ja äiskän pitää rynnätä kauppaan ostamaan se pleikkakolmonen kun naapurin Villelläkin on.
Itse meinasin ensin että ostaisin ps3:n lähinnä bluray toiminnon takia, mutta bluray elokuvat ovat vielä aika hinnakkaita kun taas soitinten hinnat alkaa olla jo satasen luokkaa. PS3 osto ei siis oikein ole enää perusteltua pelkkään elokuvakäyttöön ja pelikoneena minä en siitä niin kovin kiinnostunut ole, varsinkin kun pelit maksaa uutena kuitenkin jotain 30-40 euroa. Ehkä jotain saa jo 20 eurolla, mutta sekin on vähän liikaa rahaa pelkkään leikkimiseen.
PS2 ohjaimia tuli koneen mukana kaksi ja toinen niistä on jo rikki. Ei oikein kestäviä nuo sonyn alkuperäiset ohjaimet, toisaalta riippuu ehkä vähän miten niitä on kohdeltu. Omaan käteen ohjain on vähän turhan pieni ja ylänapeille ei sormet asetu luontevasti. Tattiohjain on ihan hyväntuntuinen käyttää.
Laitoin pleikkariin modatun muistikortin. Olisin halunnut saada pelit pyörimään kiintolevyltä mutta en saanut niitä toimimaan. Kopioidut pelit toimisi kyllä mutta en välitä piraattikopioista joten tuo modaus jäi vähän turhaksi. Voi sillä nyt katsella muistitikulta divx videoita ja kuunnella mp3:sia eli tuollainen pikkuominaisuus tuli lisää.
Pleikkariin saisi niitä singstar ja guitar hero pelejä mutta en taida viitsiä maksaa sellaisista leluista. Ehkä ne mikit voisi jostain ostaa jos halvalla saisi.
Yksi hyvä puoli ps2 peleissä on se että iso osa peleistä tukee laajakuvatelevisiota toisin kuin esim. monet gamecuben pelit. Tämä ominaisuus varmasti jatkaa vielä ps2:n elinikää. Harmi vain että se pitää aktivoida jokaisen pelin asetuksista erikseen, mutta ymmärtäähän sen kun se on myöhemmin lisätty ominaisuus.
Näitä saa nyt halvalla käytettynä. Itse maksoi konsolista kolmekymppiä. Pelejäkin saa halvimmillaan parilla eurolla. Supermario peleistä joutuu maksamaan 10-20 euroa, mutta niissä on kyllä vastinetta rahalle.
Edellinen Nintendo oli SNES enkä ollut pelannut konsoleilla kymmeneen vuoteen. Joskus kaupassa kokeilin, mutta en kehdannut ostaa kun pidin liian lapsellisena. Tätä sai jossain vaiheessa 59 eurolla mario kartin kanssa, nyt harmittaa miksi en jo silloin ostanut. Nyt uskalsin ostaa tämän kun gamecube alkaa jo olla retropelikone. Harmi että tälle ei enää ole tehty pelejä wiin tultua, mutta toisaalta hyvä että tämän pelit toimii wiissä.
Pelikasettien muuttuminen levyiksi on hyvä juttu, koska levyjen hinta on halvempi, mutta toisaalta ne naarmuuntuu helpommin. Nyt kun pelejä saa melko halvalla niin niitä voi ostaa enemmän. Monet cubepelit ovat vaan valitettavan lyhyitä minkä toisaalta ymmärtää kun tässä käytetään pieniä 1,5 gigatavun levyjä. Levyt ja koko pelikone on tosi mukavan kokoisia. Ostin gamecuben senkin vuoksi että pelit toimisivat vakaammin ja varmemmin kuin pc:llä, mutta muutaman kerran on gamecubepelitkin kaatunut. Kone vaikuttaa muuten melko toimintavarmalta eikä vie paljon tilaa telkkarin vieressä.
Muistikorttitila on vähän ongelmana ainakin EA:n urheilupeleissä kun ne haluaisivat käyttää koko kortin. Nyt on 251 paikkainen muistikortti mutta sekään ei riitä, muut pelit mahtuvat kyllä hyvin tuolle kortille.
Ohjain on minusta mukavampi kuin playstationin ohjain. Wiimotea olen vain kerran kokeillut, mutta perinteinen padi tuntuu luontevammalta ohjaustavalta. Ehkä tuohon wiimoteenkin tottuu.
Ei haittaa vaikka pelikone tai pelit eivät ole uusinta uutta. Ihan hienon näköisiä pelejä gamecubellakin on ja ne on minulle uusia kun en ole pelannut kun viimeksi jotain super mario worldia.
Wiin omistajien kannattaa ostaa Gamecube ohjain ja vähintään tuo 251 paikkainen muistikortti, niin pääsee pelaamaan gamecuben pelejä.
Merkittävin ero wiin ja gamecuben välillä taitaa olla ohjaimen lisäksi se, että gamecuben pelit ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tue laajakuvaa. Se on vähän harmi, ps2 peleissä on paljon useammissa tuki laajakuvatelevisiolle. Toisaalta ei siihen kiinnitä paljoa huomiota pelin aikana.
Gamecubepelien latausajat ovat lyhyemmät kuin ps2-peleissä, joissakin peleissä lähes olemattomat.
Maksoi 20 euroa ja toimii ihan hyvin kattoantenniin kytkettynä. Mukana tulleella pienellä antennilla en viitsinyt edes kokeilla.
Ajureiden asentaminen service pack 3:n asennuksen jälkeen vaati jotain kikkailua, siihen löytyy ohjeet a-linkin sivuilta.
Mukana tuleva softa on muuten ihan kiva, mutta EPG on lähes käyttökelvoton. 10 sekunnin välein hyppää menossa olevan ohjelman kohdalle, joten pitää olla todella nopea että saa valittua ajastettavat ohjelmat. Muuten kyllä toimii tallennukset ihan hyvin ja tekstityksetkin näkyy kun vaan laittaa asetuksista rastin että näyttää tekstitykset. Toivottavasti tuohon epg-ongelmaan tulisi korjaus.
Ostin huuto.netistä puoli vuotta sitten 150 eurolla. 900 on edelleen pienimpiä miniläppäreitä. Ostin 10400mAh tehoakun, millä kone toimii 4,5 tuntia. Tällä akulla kone on jo ihan käyttökelpoinen reissukäytössä, lisäksi voi pitää varalta vakioakkua mukana matkassa.
Windows sekosi ja netistä löytyi ohje miten mukana tullut levy kopioidaan usb-tikulle ja usb-tikulta saa asennettua windowsin. Ongelmana oli ettei asennus lähtenyt käyntiin 16 gigan muistitikulta. Kun löysin vanhemman 2 gigatavun kingston tikun niin siltä asennus sujui hyvin.
Tässä ohjeet asennukseen usb-tikulta
http://data.nurkka.us/eeepcrecovery_opas.html
Ostin verkkokaupasta tuohon 16 gigan Transcendin sdhc-muistikortin, joten nyt on yhteensä 32 gigatavua tallennustilaa.
Eee pc:n kestävyys on osoittautunut hieman kyseenalaiseksi, omasta koneesta oli vasen hiirennappi kulunut niin että piti painaa kovasti. Löysin ohjeet koneen purkamiseksi ja kännykästä sain tilalle pienen pyöreän painonapin jonka vaihdoin kuluneen tilalle. 904 mallista lakkasi näppäimistöstä muutama kirjain toimimasta, uusi näppäimistö maksoi postikuluineen noin viisikymppiä, se oli helppo vaihtaa. Netistä löytyy aika hyvät purku- ja korjausohjeet näihin koneisiin.
Firefox alkoi hidastella liikaa joten vaihdoin kevyempään Opera selaimeen joka toimii vähintään yhtä hyvin kuin Firefox.
Kone toimii nyt ihan riittävän hyvin, nettiä käytän mokkulalla. Vielä olis hakusessa pieni laukku mikä olisi suunniteltu erityisesti miniläppäreille. Kaikenkaikkiaan olen ollut tähän ostokseeni ihan tyytyväinen, alussa vaati vähän totuttelua mutta kun tottui käyttämään niin koneesta on tullut lähes ainoa tietokone mitä käytän tällä hetkellä. Isompaa läppäriä ei tule enää juurikaan käytettyä.
Maxtorin 80 gigan levy ollut nyt noin viisi vuotta käytössä ja vielä toimii. Ostin uuden 250 gigan maxtorin ide-väylään ja se toimii paljon hitaammin kuin vanhempi 80 gigan levy. Videoita katsellessa kuva nyki ja windows tahmasi. En suosittele maxtorin levyjä enkä varsinkaan ide-levyjä.
Uusista ide-levyistä joutuu maksamaan moninkertaisen hinnan sata-levyihin verrattuna.
Ehkä jossain tallentavassa digiboksissa tällaisille levyille on vielä käyttöä, mutta alkavat olla jo liian pieniä siihenkin.
Levy toimii todella hitaasti. Minulla on vanhempi 80 gigatavun Maxtor joka on paljon nopeampi. Levy toimii kyllä mutta esimerkiksi videoita katsellessa pätkii. En suosittele.
Levy oli muutenkin kokoonsa nähden liian kallis. IDE-levyjen hinnat ovat aivan käsittämättömän ylihinnoiteltuja. Käytetyistäkin joutuu maksamaan monta kymppiä kun samalla hinnalla saa tuplasti isomman sata-levyn.
Älkää ostako enää tällaista ylihintaista roskaa. Jossain digiboksissa näitä idelevyjä on vielä pakko käyttää, joten ehkä sellaiseen voisi harkita, mutta en suosittele maxtorin levyjä.
Ostin käytettynä vuosi sitten tämän Acerin näytön. Katsoin silloin nämä arvostelut ja ne näyttävät pitävän paikkansa. Näyttö on jo vähän vanha, mutta ikäisekseen ihan käyttökelpoinen. Kuvasuhde ei oikein sovi elokuvien katseluun, mutta eipä niitä oikein muutenkaan tietokoneen ruudulta viitsi katsella. Nettikäytössä on hyvä kun tilaa on enemmän pystysuunnassa niin ei tarvitse sivua vierittää jatkuvasti.
Pieniä tuon ajan näytöille tyypillisiä puutteita on kapea katselukulma ja lievä valovuoto, mutta ne ei paljoa haittaa. Väritasapainosäädöillä sai hieman korjattua tuota katselukulmaa isommaksi. Näyttö vaan kadottaa harmillisesti väriasetukset jos virtajohdon irrottaa.
Kuva ei ole ihan niin tarkka kuin läppärin näytöllä. VGA-johto ilmeisesti aiheuttaa pientä häiriötä jos tarkemmin kuvaa katselee. Normaalilta katseluetäisyydeltä ei huomaa.
Tämän Acerin kuvanlaatu on selvästi parempi kuin vanhemmissa 17" Acerin TFT-näytöissä.
Kirpputorilla oli myynnissä 5 eurolla. Todella pieni ja kevyt skanneri ja mukava kun ei tarvitse edes virtalähdettä kytkeä. Mukana tulevien ohjelmien hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä. Varmaan ajavat asiansa paremman puutteessa.
Ensin mietin ostaisinko noin sadan euron monitoimitulostimen, mutta kun näin halvalla sain pelkän skannerin niin olen ihan tyytyväinen tähän. Eiköhän tämä asiansa aja. Etupaneelissa on neljä kätevää pikapainiketta joten skannauksen saa käyntiin ilman että tarvitsee edes koskea tietokoneeseen.
Oma deskjettini on 840C mutta siinä ei ole tuohon muuta eroa kuin että maksimitarkkuus on jotain 1200x600. Jostain syystä windows xp:n ajuri ei anna käyttää tuota vaan antaa vaihtoehdoiksi 600x600 tai 2400x1200. Käytännössä joutuu siis tyytymään 600dpi tarkkuuteen.
Ensimmäisenä tulostimena minulla oli paljon pienempi canonin mustesuihkutulostin mutta se hajosi puolen vuoden käytön jälkeen. Joku piti saada ja HP oli halvin, sen sai 499 markalla.
Tällä on jo kohta kymmenen vuotta tulosteltu eikä mitään vikaa ole. Tulostin oli aikaisemmin kytketty pöytäkoneeseen lpt-portin kautta. Tulostimessa on myös USB-liitäntä ja nyt olen käyttänyt sitä. Tuntuu tulostavan vähän nopeammin usb:n kautta.
Ajureita ei tarvitse asentaa kun ne löytyy valmiina jokaisesta windowsista ja linuxista, ei muutakuin tökkää kiinni koneeseen ja kone tunnistaa deskjetin heti.
Tuo oli jo ostaessa vanhan, ison ja ruman näköinen laite, mutta hyvin se on täyttänyt tehtävänsä. Mustekasettien koko on paljon isompi kuin uudemmissa tulostimissa joten niitä ei tarvitse niin usein vaihtaa.
Mustekasetit on vaan sen verran kalliita, värikasetti 40 euroa, musta 30 euroa, että olen joutunut luopumaan kokonaan väritulostamisesta. Kasetit kun tahtovat kuivua jos ovat käyttämättä ja harvoin tulee väriä tulosteltua. Tekstitulostukseen tämä on ihan riittävä ollut tähän asti. Olen pitkään harkinnut ostaisinko lasertulostimen deskjetin tilalle, mutta toisaalta ehkä tätä voisi käyttää niin kauan kuin se vaan toimii eikä aina ostaa uutta. En usko että uudet tulostimet ovat enää yhtä kestäviä.
Mustesuihkutulosteiden laatu ja kestävyys on todella heikkoa, ei tarvitse kuin vesipisara tippua paperin päälle niin muste leviää.
HP:n kanssa olen huomannut, että tulostinta ei kannata kytkeä virrat päällä, ja toisaalta kannattaa tarkistaa että tulostin on päällä ennenkuin painaa tietokoneohjelmasta tulosta painiketta. Muuten saattaa tehdä sen kuten itselläni pari kertaa, että tulostin sekoaa ja alkaa työntää jotain ihme merkkejä paperille ja tekee sitä niin kauan kuin vaan arkinsyöttölaitteessa paperia riittää.
Verkkokaupan ahvenanmaan toimituksena 45 euroa. Tilaa on 250 gigatavua mikä riittää toistaiseksi. Levy on kätevä kun siinä on usb-johto sisäänrakennettuna. Mukana tuli kivasti tarvikkeita, usb-jatkojohto, lisävirtakaapeli ja suojapussi.
Huonona puolena sanottakoon että windows ilmoittaa levyn nimeksi hitachi ja itselläni on hajonnut läppäristä yksi hitachin kiintolevy, joten tiedä sitten kauanko tuokaan kestää.
Täytyy vielä kiittää lacieta siitä että levy oli pakattu todella hyvin kätevään pahvipakkaukseen eikä sellaiseen vaikeasti avattavaan kertakäyttömuovipakettiin.
Jostain syystä virustorjunta herjasi että levyn mukana tulleessa laciesync tai jossain ohjelmassa olisi troijalainen. Poistin levyn mukana tulleet softat kun arvelin että en niitä muutenkaan tarvitse.
Gigantista ostin kun sain yhden päivän tarjouksena 69 eurolla. Ja sen jälkeen olen harmitellut että miksi en ostanut kerralla kahta.
Hintalaatusuhde todella kohdallaan. Kännykässä on ominaisuuksia todella paljon. En halunnut ostaa mitään Nokialaista koska ne kaatuilee ja jumittaa. Samsungia ei ole vuoden aikana tarvinnut vielä kertaakaan käynnistää uudestaan toisinkuin kokeilemiani Nokian "älypuhelimia".
Kameran kuvanlaatu on todella hyvä, tietyissä kuvausolosuhteissa jopa parempi kuin kalliimman samsungin mallin 5 megapiskelin kamera. Esim. sisällä saa ihan hyviä kuvia vaikka ei ole salamaa.
Nettiselain täyttää tämänpäivän vaatimukset. Sivuja voi selata sellaisena kuin ne oikeasti näkyy eikä samppa pakota niitä mihinkään wap-näkymään niinkuin vanhat kännykät. Youtubevideot ja ylen mobiiliareenan videotkin sain pyörimään. Valitettavasti ei kuitenkaan osannut avata normaaleja nettiradioita. Mediasoittimen tiedostoformaattien valikoima vaikuttaa siis aika rajoittuneelta. Soittaa kuitenkin mp3:t ja wavit ym. Toimii siis nettiselaimena hätätilassa mainiosti jos ei ole tietokonetta käsillä, mutta akku kestää vain jotain 4-5 tuntia jos on netti päällä.
Puhelimena ihan hyvä, ainoastaan kalenteri saisi olla vähän helpompi käyttää. Jos haluaa pikaisesti tehdä jonkun muistutuksen niin pitää täyttää kaikki kalenteritiedot.
Tuohon saa asennettua joitakin Java-pelejä ja ohjelmia, esim. opera minin ja google mapsin.
Puhelin on todella pienikokoinen mutta siitä huolimatta näyttö ja näppäimet on riittävän isoja.
Huono puoli 2G kännykkään verrattuna on että akkua joutuu lataamaan noin joka toinen päivä kun aikaisemmin riitti pari kertaa viikossa, mutta näin taitaa olla muissakin 3g-kännyköissä.
Huippukuulokkeet järkihintaan.
Mietin ostaisinko sennheiserit vai koss porta prot. Ostin sitten halvat 7 euron koss nappikuulokkeet jotka olivan niin järkyttävän huonolaatuiset että en uskaltanut enää harkita muitakaan kossin kuulokkeita ja niinpä valinta kallistui sennheiseriin.
Eikä se huono valinta ollutkaan. Äänenlaatu on todella miellyttävä ja tasapainoinen. Kuulokkeet toistavat kaikki äänet Bassonjytinästä (jota muuten näistä kuulokkeista lähtee aika kiitettävästi) diskantteihin asti. En tiedä mitä saisin enää lisää jos ostaisin kalliimmat kuulokkeet. Näiden äänessä ei ärsytä mikään toisinkuin aikaisemmin omistamissani kuulokkeissa. Voisin sanoa että nämä ovatkin minun ensimmäiset todelliset hifi-kuulokkeet.
Hinta on 29-39 euroa. Kuulokkeiden mukana tulee muovinen kotelo jonne sangat saa näppärästi taiteltua. En ole kuitenkaan tarvinnut tuota kun käytän vain kotona, mutta hyvä juttu että ne saa helposti myös matkaan mukaan.
Kuulokkeet on toimineet hyvin kaikenlaisissa laitteissa. Olen käyttänyt niitä tietokoneessa, mp3-soittimessa, telkkarissa ja stereoissa ilman mitään ongelmia.
Johdon pituus on vähän kompromissi. MP3-soittimeen ehkä turhan pitkä. Tietokoneeseen tai stereoihin liittämistä varten taas liian lyhyt. Tilasin verkkokaupasta kuulokkeiden jatkojohdon jolla kytken kuulokkeet kotiteatterivahvistimeen.
Olin niin tyytyväinen näihin että ostin huutonetistä toiset samanlaiset. Molemmat kuulokkeet toimii hyvin.
Minulla on ollut MuVo TX kolme vuotta. Samanlainen kuin tämä V100 mutta musta.
Soittimessa on 1 Gigatavu muistia joka riittää juuri ja juuri. Ostin vuosi sitten tilalle uuden 2 gigan hitachin, mutta creativen soitin tuntui paremmalta kun olin tottunut sitä käyttämään ja käytän edelleen.
Parasta soittimessa on että siihen käyvät AAA akkuparistot ja tarvittaessa tavalliset paristot. Soitin ei ole siis sidottu tietokoneeseen virranlähteenä niinkuin uudemmat usb-liittimestä ladattavat mp3-soittimet. Minulla on nyt neljä 1000mAh akkua joilla soitin toimii 15-20 tuntia.
Soittimessa on hyvänä puolena se, että se osaa jatkaa siitä mihin jäätiin kun laitteen käynnistää uudestaan. Soitin kulkee käytännössä aina taskussa. Äänenlaatu on hyvä taajuuskorjaimen ansiosta jolla äänen saa säädettyä hyvin eri kuulokkeille sopivaksi.
Huonona puolena on rulla jolla toimintoja ohjataan. Sen tilalla saisi ennemmin olla normaalit nappulat. Tuo rulla alkaa vanhemmiten oikutella ja välillä se toimii ja välillä ei.
Näytön päälle laitoin teippiä naarmuuntumisen estämiseksi. Paristoluukun kannen kanssa on syytä olla varovainen.
Soittimessä on se hyvä puoli että se ei tarvitse mitään johtoja tietokoneeseen liittämistä varten. Kun ottaa soittimen irti paristokotelosta niin se on kuin mikä tahansa usb-muistitikku.
Alkuperäiset kuulokkeet olivat ihan käyttökelpoiset niin kauan kuin ne kestivät. Ostin tilalle toiset samanlaiset creativen korvanapit. Minusta ne olivat äänenlaadultaan parhaita mitä on vastaavien laitteiden mukana tullut. Lisäksi minulla on Sennheiser PX-100 taiteltavat kuulokkeet jotka toimivat oikein hyvin MuVon kanssa. Äänenlaatu on niissä tietysti paljon parempi. Kuulokkeiden mukana tulee kuljetusrasia johon kuulokkeet saa taiteltua. Pidän kuitenkin enimmäkseen nappikuulokkeita.
Ostin Hitachin mp3-soittimen markantalosta 19 eurolla. Muistia soittimessa on 2 gigatavua.
Ensivaikutelma soittimesta oli oikein hyvä. Soittimen saa ladattua usb-portista ja akku kestää yli 20 tuntia. Soitin ei paina mitään ja musiikkia siihen mahtuu ihan riittävästi.
Siihen hyvä puolet sitten loppuivatkin. Laite olisi ihan käyttökelpoinen kahta omituisuutta lukuunottamatta. Creativen soitinta aikaisemmin käyttäneenä minun on ollut todella vaikea tottua tähän Hitachiin koska tämä ei osaa ollenkaan näyttää kansioita joissa musiikki sijaitsee. Kaikki näkyy yhdessä listassa josta voi tosin valita haluamansa artstin, levyn tai musiikkityylin tms. mutta koska nämä tiedot ovat useimmiten puutteellisia tekee se soittimen käytöstä ärsyttävää.
Toinen miinus tulee siitä että soitin ei muista ollenkaan missä oltiin menossa jos sen sammuttaa toisin kuin creativen soitin.
Kyllä tämäkin paremman puutteessa menee, ja ei se paljoa maksanut mutta nuo pari puutetta pilaavat muuten hyvän soittimen.
Kamera on ollut minulla 2 vuotta. Maksoi uutena 249 euroa ja on ollut hintansa arvoinen. Melkein kaikki kuvat mitä olen ottanut ovat onnistuneet. Hämärässäkin saa ihan hyviä kuvia vaikka tuossa ei ole kuvanvakaajaa. Ehkä vakaajan kanssa saisi vieläkin tarkempia kuvia jos haluaa kuvata sisällä ilman salamaa mutta minulle riittää tämänkin kuvanlaatu. Salamalla otetut sisäkuvat ovat olleet hyvälaatuisia.
Automaattiasetuksilla tulee hyviä kuvia ja lisäksi löytyy paljon aiheohjelmia eri tilanteisiin Kamerassa on myös manuaalinen säätö joko aukolle tai valotusajalle, toisen arvon kamera säätää automaattisesti. En ole vielä kokeillut noista muuta kuin ilotulitustoimintoa ja sillä sain ainakin tosi hyviä kuvia.
Akkukesto oli ostohetkellä parhaita kokoluokassaan ja todella harvoin tuota tulee ladattua. Kameran akussa on yleensä aina virtaa kun tarvitsee toisinkuin nimh-akkuparistoja käyttävissä malleissa. Tässä on litiumakku joka ladataan kätevästi vain tökkäämällä laturin piuha kameraan kiinni.
Kamera ei ole ihan yhtä pieni ja kevyt kuin canonin pokkarit, mutta toisaalta tässä on metallikuoret ja isompi akku. Näyttö on kameran kokoon nähden riittävän iso 2,5". Ihan kivan kokoinen kuitenkin povitaskussa kuljetettavaksi. Nappulat ja valikot on ihan hyviä, joskin englanninkielisiä.
Valokuvaustoimintoihin olen ollut täysin tyytyväinen, mutta videokuvauksessa on pieniä puutteita. Videokuvan laatu on todella hyvää ja vastaa laadultaan miniDV-kameraa. (640x480 30fps) valitettavasti kameran zoomaus tai tarkennus ei toimi ollenkaan videokuvauksen aikana. Kuvauskohde täytyy siis zoomata ja tarkentaa etukäteen.
Ainoa varsinainen miinus tulee siitä että fujin käyttämiä xd-kortteja ei saa kuin korkeintaan 2 gigatavun kokoisina. Minulla on nyt 2 kappaletta 2 gigatavun kortteja ja korttia voi helposti vaihtaa tarvittaessa.
Tämä Fuji F30 täyttää varmasti kuvaustarpeet vielä pitkään. 6,3 megapikseliä riittää oikein hyvin ja mitä enemmän pikseleitä sitä epäherkemmäksi kamera tulee joten hämäräkuvaus on tässä mallissa mahdollisesti vieläkin parempi kuin uudemmissa 12 megapikselin kameroissa. Suosittelen tämän ostamista käytettynä jos tarvitsee laadukasta pokkaria. Mietin pitkään fujin ja canonin välillä mutta onneksi päädyin fujiin.
Ainoa mitä olen jäänyt kaipaamaan on pitempi zoomi. Uusimmissa pokkareissa on jo pitempi zoom-objektiivi saatu mahdutettua pieneen kokoon. Kyllä tuo 3x zoom useimmissa tilanteissa on ihan riittävä, mutta jos jotain luontokuvia haluaisi kuvata niin tarvitsisi pitemmän.
Mikrobitin tilaajalahjaksi ihan hauska lelu. Sisältää kaikki toiminnot mitä autoilija navigaattorilta tarvitsee. Tuossa on toimintoina mm. 3D-näkymä ja joku kaistanvaihto-opastus. Näyttää eri reittivaihtoehtoja ja puheopastus pysyy suunnilleen kärryillä siitä missä mennään. Ainakin verkkokaupan 45 euron navigaattoriin verrattuna on tarkempi opastus. Ainoastaan joku liikennetiedotteiden haku puuttuu mikä olisi kalliimmassa mallissa. Näyttää matkan, nopeuden, teiden nimet, ajan milloin ollaan perillä, nopeusrajoitukset, huoltoasemat ja vaikka mitä tietoja.
Laite on pienikokoinen, en tiedä onko turhan pieni autokäyttöön mutta varmaan autoilijat luottaa enemmän tuohon puheopastukseen. Kokonsa puolesta kulkee hyvin taskussa, mutta valitettavasti tuota ei voi käyttää muualla kuin autossa koska sen akku ei kestä tuntiakaan. Siinä ei myöskään ole mitään muuta kuin tiekartat joten tällaiselle autottomalle aika turhantuntuinen vekotin. Itselleni oli pettymys, mutta varmaan täyttää sen tarpeen mihin tuo on tehty eli autokäyttöön.
Halpa ja hyvä telkkari. Kuvanlaatu yllätti positiivisesti. Kuvassa aluksi häiritsi automaattinen taustavalonsäätö jota ei saa pois päältä. Ongelma ratkesi sillä että laittoi taustavalon pienelle ja kontrasti/kirkkaus lähes täysille niin ei enää kirkkaus vaihtele. Kuvanlaatukin on parempi niin ja musta on mustempaa.
Toinen pieni miinus telkkarin VGA-liitännästä, joka ei osaa näyttää pikselintarkkaa 1360x768 kuvaa vaan skaalaa sen 1366x768 tarkkuuteen mikä aiheuttaa pientä epätarkkuutta joissakin kohdin lähempää katsellessa. En siis suosittele tätä pc:n näytöksi, esim. samsung sopii siihen minusta paremmin. Televisiokäytössä muuten mainio laite.
+Hinta
+Kuvanlaatu
+Mattapintainen näyttö
+Paljon liittimiä
+Ihan kelvolliset kaiuttimet
+Tyylikkään näköinen
+Selkeä kaukosäädin
+Hyvät kuvan ja äänen säädöt, jotka voi asettaa erikseen jokaiselle liitännälle.
+Ei mitään turhia toimintoja hintaa lisäämässä
+32" TV riittää oikein hyvin normaalitarkkuuden tv-lähetysten katseluun ilman että digilähetyksen puutteet tulee liiaksi näkyviin
-VGA liitäntä (dvi:llä en ole kokeillut)
-Kuulokeliitännän äänenlaatu kun käytössä sisäinen viritin. Digiboksin kautta katsoessa kuulokeliitännän äänessä en huomaa mitään vikaa.
-EPG ja tekstitv voisi olla paremmatkin mutta itse en käytä kumpaakaan, ihan kelvollisia kuitenkin jos harvemmin tarvitsee.
-Ei kaapeliviritintä, mutta nyt saa samaan hintaan alle 400 eurolla jo uudempaa mallia missä on molemmat virittimet. Itse käytän tallentavaa digiboksia joten tuolla ei ole merkitystä.
Aikaisemmista kommenteista poiketen: Minulla ainakin osaa vaihtaa av-kanavalle kun digiboksin tai dvd-soittimen käynnistää. Kuvasuhteen osaa valita automaattisesti sekä sisäisellä virittimellä että ulkoisella digiboksilla katsellessa.